Korona ei ole flunssa
Kirurgian ylilääkäri kirjoitti Karjalaisessa syyskuun lopussa, että erikoissairaanhoito on jo romahtanut. Nykytilanteessa ei olisi varaa antaa koronan kaltaisen viruksen enää levitä kontrolloimattomasti. Korona ei ole flunssa eikä edes influenssaan verrattavissa oleva tauti. Suomessa koronaan on kuollut tänä vuonna jo yli 4000 ihmistä. Rajoituksista huolimatta ensimmäisenä pandemiavuonna koronakuolemia kirjattiin 598 ja vuonna 2021 koronaan kuoli 1149 ihmistä, kun taas vuonna 2018 influenssaan kuoli 436 ihmistä (lähde: THL, Tilastokeskus). Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa influenssakuolemia on ollut murto-osa koronaan verrattuna, vuonna 2018 influenssaan kuoli tilastojen mukaan 27619 ihmistä ja vuonna 2022 koronaan on kuollut lähes 225000 ihmistä. Pandemian alusta koronasta johtuvia kuolemia on Yhdysvalloissa kirjattu yli miljoona (lähde: CDC).
Economist-lehti analysoi maailmanlaajuisesti covidista johtuvia kuolemia syyskuussa julkaistussa artikkelissa. Virallisten lukujen mukaan 6,5 miljoonaa ihmistä on kuollut koronaan. Monet koronaan kuolleet eivät kuitenkaan koskaan ole päässeet testiin, joten he eivät mahdu virallisiin lukuihin. Lisäksi koronapotilaiden aiheuttama terveydenhuoltojärjestelmien kuormitus on vaikeuttanut hoitoon pääsyä muiden sairauksien vuoksi. Näistä syistä todellista lukua on vaikea tietää, mutta joka tapauksessa se on moninkertainen ja eri arvioiden mukaan noin 20 miljoonaa ihmistä on kuollut virukseen. Nämä arviot pohjautuvat pitkälti ylikuolleisuuslukuihin. Economist-lehden julkaiseman tilaston mukaan EU:ssa on raportoitu 1,1 miljoonaa koronakuolemaa, mutta ylikuolleisuus on 30% suurempaa. On huomattavaa, että Suomessa ylikuolleisuus on ollut vuonna 2022 suurempaa kuin keskimäärin Euroopan Unionissa. Vaikka ylikuolleisuusluvutkaan eivät ole täysin luotettavia, esim. rikkaimmat maat raportoivat niitä paljon enemmän kuin köyhimmät, joka tapauksessa niitä tarkastellessa käy selväksi, että covid on johtanut virallisia tilastoja suurempaan kuolleisuuteen.
Koronassa ei kuitenkaan ole kyse vain kuolleisuudesta. Vaikka akuutti koronainfektio olisi lievä, se voi silti aiheuttaa longcovidin eli pitkäaikaisen oireyhtymän. Time-lehdessä syyskuussa julkaistun artikkelin mukaan yksi viidestä koronan sairastaneesta amerikkalaisesta kärsii longcovidista johtuvista oireista. Longcovid voi ilmetä monin eri tavoin kuten uupumuksena, neurologisina häiriöinä tai kroonisena kipuna eikä siihen ole varmasti toimivaa hoitokeinoa. Ainoa tapa välttyä longcovidilta on välttää saamasta koronaa ja jokainen reinfektio lisää riskiä saada longcovid. Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan koronainfektion jälkeen on vielä suurentunut kuoleman riski seuraavien 12 kk aikana.
On tärkeä ymmärtää, että korona ei ole vain iäkkäiden tai riskiryhmäläisten ongelma. Korona voi viedä terveyden ja jopa hengen myös perusterveeltä nuorelta tai lapselta. Covidin myötä riskit harvinaisimmille lasten sairauksille ovat kasvaneet Yhdysvaltain tartuntatautiviraston mukaan. Tänä kesänä julkaistun tutkimuksen mukaan ykköstyypin diabeteksen, sydänsairauksien, munuaissairauksien ja verisuonitukosten riski on suurempi lapsilla ja nuorilla, jotka ovat sairastaneet koronan. Pandemian aikana ovat myös lasten maksasairaudet lisääntyneet ympäri maailmaa ja monissa tapauksissa yhteinen nimittäjä on ollut aiemmin sairastettu koronainfektio. WHO:n mukaan suurin osa näistä hepatiittitapauksista on todettu 3-5 vuotiailla lapsilla eli ennen pandemiaa syntyneillä, jotka eivät ole saaneet koronarokotetta. Myös aikuisilla on todettu hepatiittia koronan jälkeen.
Sen lisäksi, että koronalla on merkittävä vaikutus ihmisten terveyteen, on sillä vaikutusta myös talouteen eikä kyse ei ole pelkästään terveydenhuollon kustannuksista. Brookings Metron alkuvuodesta 2022 julkaiseman raportin mukaan miljoonat amerikkalaiset ovat poissa työmarkkinoilta longcovidin takia ja tämä luku vain kasvaa. Applied Economics Letters julkaisi heinäkuussa tutkimuksen, jonka mukaan yli 2 miljoonaa brittiä kärsii longcovidista. Lisäksi akuutista koronainfektiosta johtuvat työpoissaolot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yrityksille. Tänä vuonna on uutisoitu useasti, miten mm. monet eurooppalaiset ja amerikkalaiset lentoyhtiöt ovat olleet ongelmissa työntekijöiden koronapoissaolojen takia.
Omicron on ehtinyt muuttua vajaassa vuodessa monta kertaa ja taas kiertää useita uusia virusvariantteja. Mm. BA.2.75.2 ja BQ.1.1 ovat tutkijoiden mukaan immuniteettiä väistäviä variantteja ja pystyvät mahdollisesti aiheuttamaan uusia globaaleja korona-aaltoja. Tilanne on se, etteivät nykyiset rokotteet eivätkä aiemmin sairastetut infektiot anna varmaa suojaa tartunnalta, uuden koronatartunnan voi saada niinkin nopeasti kuin kuukausi edellisen tartunnan jälkeen. Koronatapaukset ovatkin taas hälyttävästi kasvussa eikä vain Suomessa, mm. Britanniassa ja Saksassa, jossa on otettu käyttöön uusia suojatoimia, kuten maskipakko julkiseen liikenteeseen. Meillä on kuitenkin nyt hyvin tiedossa, miten koronavirus tarttuu ja miten siltä voi suojautua. Kuten Suomessakin on mm. Aalto-yliopiston tutkimuksissa todettu, ilmavälitteisiä viruksia voidaan torjua sisätiloissa ilmanvaihtoon panostamalla, tuuletus ja ilmanpuhdistimet ovat helppo ja edullinen tapa torjua myös koronaa, jonka leviämisestä johtuvat kustannukset ovat miljardeja. Ruuhkaisissa ja huonosti ilmastoiduissa sisätiloissa on taas maskien hyödyistä paljon tutkimusnäyttöä.
Kuten tilastoista ja tutkimuksista voimme todeta, korona on edelleen rokotteista huolimatta moninkertaisesti vaarallisempi virus väestölle kuin influenssa-virukset. Kun kerran Suomessa katsotaan aiheelliseksi torjua influenssaa, syytä olisi edelleen torjua myös koronaa sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.